Kirkon ja työväenliikkeen suhteita pohdittiin Suoraman työväentalolla

Etusivu

 

Ilkka Kantola ja moninkertainen kirkolliskokousedustaja Mauno Ruokonen Suoraman työväenyhdistyksestä tapasivat työväentalon kahvion puolella.

Kangasalan Missioon kuulunut tilaisuus Suoraman työväentalolla keräsi tuplat ensimmäisen kerran väestä ensimmäisenä kesäajan päivänä. Kirkon ja työväenliikkeen suhteita punnittiin ennen ja nyt sekä SDP:n varapuheenjohtajan Ilkka Kantolan että hänen kanssaan samalla kurssilla opiskelleen Kangasalan kirkkoherran Seppo Jarvan alustuksin. Myös talon ja Suoraman historian hyvin tunteva Eero Järvenpää kertoi tästä aiheesta.

Työväentalon tilaisuuden järjestivät Kangasalan seurakunta ja Koko Kansan Kirkon valiltsijayhdistys.

Kangasalan kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Järvenpää kertoi, että nykyisen Kangasalan vanhin yhdistys on jo 1800-luvun puolella perustettu Kuhmalahden työväenyhdistys, sitten kirkonkylä ja kahta vuotta myöhemmin eli 1906 Suorama, joka sai nykyisen talonsa vuonna 1922.

Eero Järvenpää avasi kirkon ja työväenliikkeen suhteita pohtineen tilaisuuden Suoraman työväentalolla 25. maaliskuuta.

Jos oli nuoren työväenliikkeen piirissä jyrkkää vastustusta, oli myös wrightiläistä suuntausta, esimerkiksi Agathon Meurman, Kangasalan karhu, kuului wrightiläiseen yhdistykseen aina vuoteen 1895 asti. Sen jälkeen syntynyt suomalainen työväenliike ei enää ollut porvari- tai työnantajajohtoista. Tiukimmat väännöt koettiin vuoden 1918 takia. Yksilötasollakaan työväenliikkeeseen tiiviisti kuuluneessa Järvenpään suvussa ei heti nielty nuoren Eeron seurustelua papin tyttären kanssa. Sittemmin kävi kyllä ilmi, että kummankin perheissä kannatettiin sosialidemokraattista maailmankatsomusta.

Kantola kertoi kansankirkon käsitteestä, siis siitä, että enemmistö suomalaisista yhä kuuluu kirkkoon.

SDP:n sananvalinnoissa

Kantolankin jälki

Kantola kuuluu niihin, jotka ovat olleet luomassa nykyistä muotoilua SDP:n ja kansankirkkomme, ei siis enää 1800-luvun puolivälin jälkeen valtiokirkkomme suhteista. Forssan kokouksen tiukoista muodoista on edetty vuoden 1952 ohjelman kautta nykyiseen vasta hiljattain.

Hän kertoi havainneensa, että pelkästään työväenliikkeen sisälläkin on monenlaista suhtautumista ja lähtökohtaa uskoon ja seurakuntiin, myös kaukana hänen omastaan, vaikka samassa puolueessa työskennelläänkin. Kantola sanoi myös kannattavansa mahdollisimman laajapohjaista kirkkoa, ei yhden suunnan tai puolueen määräysvaltaa, oli se mikä tahansa. Enemmistö suomalaisesta sosialidemokraattisesta työväenliikkeestä katsoo liberaalisti, ettei yksilöiden suhdetta tarvitse määräyksin mestaroida, mutta on niitäkin, jotka enemmän tai vähemmän tahtoisivat sekä mm. lopettaa uskonnonopetuksen kouluista että valtiollisten ja kirkollisten seremonioiden yhdistämisen.

Lääninrovasti ja Kangasalan kirkkoherra Seppo Jarva kertoi suhteestaan mm. työväenliikkeeseen. Suoraman työväentalolla käynneistä on aina jäänyt hyvä maku. Jarva ei tahtoisi ihmisten eriytymistä, vaan mieluimmin yhteisöllisyyttä. 

Punakunnan kasvatti

Seppo Jarva kasvoi ja toimi myöhemmin kirkkoherranakin yhdellä Karkkilan lisäksi Suomen punaisimmista kunnista, nimittäin Viialassa. Jarva ei pidä ihmisten jaottelemisesta. Noin 5 000 asukkaan entisessä kunnassa oli peräti noin 1 500 teollista työpaikkaa, jotka jälkiteollistuneeseen aikaan elettäessä supistuivat alle 300:aan. Työttömyys seurauksineen kosketti jokseenkin joka perhettä eikä sitä enää hävetty, sillä rakennemuutos ymmärrettiin. Se päinvastoin lisäsi yhteenkuuluvuutta, sellaista yhteisöllisyyttä, jossa yhdessä etsittiin tietä parempaan. Tätä yhteisöllisyyttä hän tahtoisi tuoda myös muille työpaikoilleen täällä Kangasalla ja Sääksmäen uudessa rovastikunnassa. Jarva myös antoi tunnustusta hyvin sujuneelle yhteistyölle mm. vuoden 1918 vainajien siunaustilaisuuden järjestelyissä. Kangasalan punaiset vainajat olivat lähes kaikki seurakunnan jäseniä ja siunattiin vasta tammikuussa 2007.

Kangasalan soittokunnan torvet esiintyivät Seppo Heikkilän johdolla. Kokoonpano on saanut kuusi uutta soittajaa ja voi siis mainiosti.

 

Kangasalan soittokunnan torvet ovat saaneet uusia soittajia eli hyvää kuuluu.

 

Ensin juotiin pullakahvit.

 

 

 

Kommentoi